Sirpa Kähkönen0.0 Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022 pitkään sairastettuaan. Eläessään hänen oli vaikea ottaa rakkautta vastaan. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Sirpa Kähkönen kirjoittaa tietäen hyvin, että äiti ei pitäisi lauseesta ja toteaisi sen kuultuaan yksikantaan: ”Teeskentelet.”
Äiti torjui rakkauden, vaikka kaipasi sitä kaikkein eniten. Hän pyysi luokseen mutta samalla työnsi pois. Pitkien prosessien kautta vihan on mahdollista muuttua suruksi. Ja suruakin voimakkaampi on rakkaus. Se ohittaa kaikki pettymykset ja loukkaukset ja etsiytyy sen hyvän äärelle, mitä joskus on ollut, vaikka vain pieninä välähdyksinä.
Riitta Kähkönen kasvoi suvussa, jossa surtiin intensiivisesti ja sanattomasti Stalinin vainoihin kadonneita omaisia. Kadonneista ei ollut lupa puhua. Sukualbumin äärellä Riitta Kähkönen antoi tyttärelleen tehtäväksi selvittää, mitä tapahtui Neuvosto-Karjalassa hänen isänsä Lauri Tuomaisen veljille Aarnelle ja Eliakselle, joista jälkimmäinen oli Petroskoin suksitehtaan johtaja.
Edellisten sukupolvien hiljaisuudet on helppo nähdä ja niihin tarttua. Omiaan on paljon vaikeampi sanallistaa. Sirpa Kähkönen ymmärsi vasta yli viidenkymmenen ikäisenä, että hänen äitinsä oli itselleen tuntematon. Kuinka näin voi olla, miten ihminen muuttuu kahdeksi?
Riitta Kähkönen ihaili isäänsä, seppä ja kommunisti Lauri Tuomaista, joka vietti parhaat miesvuotensa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa ja toisessa maailmansodassa. Sodasta palannut etäinen isä, joka kirjoitti runoja, oli tyttärelle suuren, täyttymättömän rakkauden kohde. Riitta oli atleettinen, kaunis ja lahjakas. Kuusitoistavuotiaana koettu liikenneonnettomuus muutti hänen elämänkulkunsa totaalisesti. Kirjassaan Kähkönen kuvaa 1950-luvun tytön elämää ja onnettomuuden jälkeistä dramaattista murrosta Riitta-äitinsä päiväkirjojen kautta.
36 uurnaa kertoo tanssilavoista, murtuneesta mielestä, liehuvista helmoista, 1960-luvun äidistä, amfetamiinia sisältäneistä Mirapront-laihdutuspillereistä, ahdistuksesta, vihasta ja psykoosin hetkistä. Kaikki talot, joissa Kähkösen suku on asunut, ovat kadonneet. Kirjassaan Kähkönen kertoo, kuinka luovalla työllä voidaan nostattaa takaisin kokonaisia taloja ja kaupunkeja ja vaalia kaivattujen, tuhottujen sukulaisten muistoa.
Hautaustoimesta kerrottiin, että perhehautaan mahtuu 36 uurnaa. Teoksessaan Kähkönen etsii äidilleen turvaksi 35 esinettä, jotka tämä saa mukaansa viimeiselle matkalle. Kaipuunsa voimalla hän pystyttää vielä yhden talon. Ovi on auki yöhön, laseja on täytetty viinillä ja vedellä, kenties juuri tänä yönä sisään astuvat kaikki ne, joita ei koskaan ole lakattu kaipaamasta ja ikävöimästä.
Sirpa Kähkönen (s. 1964) on yhteiskunnallisiin ja historiallisiin aiheisiin erikoistunut kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä ja tietokirjallisuutta.
Iida Rauma0.0 Öisellä juoksulenkillä A näkee joutomaan laidalla tutun hahmon ja tajuaa, ettei mikään lopu, mikään ei ole ohi. Alkaa hengästynyt ja epätoivoinen yritys jahdata ja paeta omaa menneisyyttä läpi Turun runnellun kaupungin, 1990-luvun kosteusvaurioisiin luokkahuoneisiin ja pimeyteen, jolle ei ole sanoja, mutta josta on silti kerrottava.
Hävitys kysyy, kuinka kirjoittaa itsestä, jos oma itse on hajotettu. Kuinka dokumentoida lapsuutensa kauheudet kulttuurissa, jossa aikuiset vihaavat lapsia ja haluavat pyyhkiä jäljet menneistä vääryyksistä?
Iida Rauman kolmas romaani onnistuu mahdottomassa. Vimmainen vaatimus muistaa, rakkaus poltetun ja puretun Turun ihmeelliseen historiaan sekä ytimiin yltävä kipu punoutuvat häikäiseväksi kuvaelmaksi väkivallasta, jonka kehät laajenevat aina planeetan ääriin asti. Hävitys näyttää kirjallisuuden kyvyn kertoa totuus silloin, kun kaikki muut tavat puhua on torjuttu tai tuomittu hulluiksi.
Jukka Viikilä0.0 Finlandia-voittajan odotettu toinen romaani on kuriton kertomus yksinäisyydestä, hengenvaarallisesta sairaudesta ja romaanin vastaanotosta.
Kirjailja Jan Holm joutuu pikaiseen leikkaukseen: veri hänen sydämessään on kiertänyt väärään suuntaan ties kuinka kauan. Holm julkaisee sairaalasta päästyään omakohtaisen romaanin, josta ja jonka kirjoittajasta jokaisella on pian mielipide.
Taivaallinen vastaanotto on tuhannen aiheen ja henkilön romaani, jossa on vahva omakohtainen ydin. Se on kommentaari, tutkimus, sanasto, palaute ja google-haku, villi selitysteos sekä moniääninen kertomus lukevista helsinkiläisistä.
Anni Kytömäki0.0 Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat.
Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.
1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.
Пайтим Статовчи4.5 Kansainvälisen tähtikirjailijan lumoava romaani sokeasta rakkaudesta, sodasta, kodittomuudesta ja kaipauksesta.
Arsimilla on vaimo, mutta kun hän tapaa Pristinan yliopistolla lääketiedettä opiskelevan Milosin, hän ei voi kuin ottaa tavaransa ja seurata. Heidän välilleen syttyy kiihkeä suhde, joka jatkuu, kunnes sota ajaa Arsimin perheineen maanpakoon. Kun Arsim vuosia myöhemmin palaa yksin sodan runnomaan Pristinaan, alkaa epätoivoinen etsintä. Mitä Milosille, ja mitä heille, oikein tapahtui?
Yhtä aikaa ajaton ja ajankohtainen teos häikäisee kiihkeydellään, fyysisyydellään sekä huimaavalla kielellisellä kauneudellaan. Samalla se on armoton avioliittokuvaus sekä hurja kertomus ihmisestä oikeuskoneiston hampaissa.
Олли Ялонен0.0 Tähtitieteilijän oppipojan tie vie Saint Helenan saarelta 1600-luvun Lontooseen. Loisteliaassa romaanissa tiede ja usko kamppailevat valistuksen sarastaessa.
Angus tahtoo silmistään purjeneulanterävät, ja kehittää näköään merkitsemällä öisin tähtien asentoja. Hän haaveilee Lontoosta ja pääsystä saarella käyneen Edmond Halleyn oppipojaksi. Lamaannuttava väkivallanteko kohdistuu pojan perheeseen, ja epävarmuuden ja levottomuuden ajat alkavat. Salakatolilaiset vehkeilevät ja itsevaltias kuvernööri pelaa omaan pussiinsa. Viesti saarelta on saatava emämaa Englantiin, ja Angus soudetaan jänikseksi purjelaivaan. Hänen uusi elämänsä alkaa märssykorin korkeuksissa, ja kaikki entinen jää taakse.
Юха Хурме0.0 Jokunen tovi alkuräjähdyksen jälkeen, astronomisten, geologisten ja sen sellaisten sattumien seurauksena, Telluksen pohjoisella pallonpuoliskolla alkoi törröttää niemi. Sitten tulikin vuosi 1809, ja siinäpä oikeastaan koko tarina olisikin, ellei tuolle 14 miljardin vuoden aikajänteelle mahtuisi joitakin niin kohottavia kuin askarruttaviakin episodeja, joiden kertomisesta saattaa olla lukijalle hyötyä ynnä huvia.
Niemi on maailmankaikkeuden kulttuurihistoria à la Juha Hurme. Kustantamon pihistelyn vuoksi teos keskittyy tuon mainitun niemennökön ympäristöön, toki vertaillen sen saavutuksia eurooppalaiseen ja laajempaankin hengentuotantoon. Venäjän vallan aika ja Suomen tasavallan historia on siis jätetty pois.
Hurmeen tutkain löytää aina uutta jo muka tiedetystä. Taiteilijan ja tieteilijän yhdistelmäkatse paikantaa niemen ylivertaisesti käännetyimmän tekstin satojen vuosien takaa, pureutuu kansanrunouteen ilman Kalevalan välikättä ja näyttää niemen perusteellisen kansainvälisyyden jo ajalta ennen ristiretkiä. Uskonkiihko ja typerä isottelu eivät ole kirjoit tajalle suuressa arvossa, sivistys, kulttuuri ja uuden keksiminen ovat.
Juha Hurmeen Niemi ei ole vielä Suomi, mutta sellaisia piirteitä, juuria ja juonteita siinä on, jotka saattavat vaikuttaa tutuilta.
Jukka Viikilä0.0 Arkkitehti haistaa laudankappaletta, haistaa syvään, sillä siitä alkaa hänen kuvitelmansa purkaminen.
Syksy 1816. Helsingin uudelleenrakennuskomitea on valinnut saksalaisen Johan Carl Ludvig Engelin arkkitehdikseen, ja hän on muuttanut perheineen kaupunkiin, joka on ”harvaan asuttu ulkosaariston kallioniemi, itämeren löytämätön helmi, enimmäkseen vaikeakulkuista vuorta”.
Vain kuusi vuotta, sanon Charlottelle. Onko arkkitehtia, joka kieltäytyisi kokonaisen kaupungin rakentamisesta, vaikka se nousisikin näin pimeään, kylmään ja syrjäiseen paikkaan?
Helsingistä ei koskaan tullut oikeaa kotia, mutta siitä tuli elämäntyö, jonka inhimillistä hintaa Engel puntaroi hiljaisissa mietteissään kuolemaansa saakka. Akvarelleja Engelin kaupungista on hänen fiktiivinen ”yöpäiväkirjansa” vuosilta 1816–1840.
Jukka Viikilä kirjoittaa kirkasta, runollista proosaa ja herättää eloon ajan, jolloin arkkitehdin näky kasvoi pienen pohjoisen maan pääkaupungiksi.
Laura Lindstedt0.0 Seitsemän naista, kukin kotoisin eri maasta. Kuolemanjälkeisessä välitilassa, josta ei voi paeta – paitsi sanojen, kertomusten avulla.
Newyorkilainen performanssitaiteilija Shlomith, moskovalainen pääkirjanpitäjä Polina, brasilialainen sydänsiirtopotilas Rosa Imaculada, marseillelainen hienostorouva Nina, kurkkusyöpää sairastava hollantilainen Wlbgis, mallintöistä haaveileva senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen teinityttö Ulrike ovat päätyneet valkoiseen tyhjään tilaan. Aika sellaisena kuin me sen ymmärrämme on lakannut olemasta. Naisten ruumiilliset tarpeet sammuvat vähitellen. Ensin katoaa kyky tuntea kipua ja nautintoa. Pikkuhiljaa koskettaminen ja oman ruumiin aistiminen muuttuvat mahdottomiksi.
Mitä on tapahtunut? Mikä on koitunut naisten kohtaloksi?
Lindstedtin odotettu toinen romaani leikkii eri lajeilla esseestä luentoon ja sadusta näytelmään, runoutta unohtamatta. Teksti kuljettaa lukijaansa milloin humoristisesti, milloin raivoisasti kohti viimeisiä sivuja – kohti kuoleman vääjäämättömyyden aina yhtä käsittämätöntä ajatusta.
Jussi Valtonen0.0 Mitä tapahtuu kun isä tutkii työkseen kissojen hermosoluja ja pojan elämäntehtävä on puolustaa eläinten oikeuksia?
Alussa on pieni perhe: Joe, Alina ja vastasyntynyt Samuel. Joe on amerikkalainen neurotieteilijä, joka yrittää edetä urallaan uudessa kotimaassaan Suomessa. Alina on puolestaan jättänyt omat opintonsa ja keskittyy hoitamaan Samuelia kotona.
Vuosia myöhemmin Joe elää palkittuna huippututkijana Yhdysvalloissa uuden, onnellisen perheensä ympäröimänä. Toisella mantereella aikuisuuden kynnyksellä tasapainoileva Samuel etsii omaa paikkaansa. Kun sopiva ideologia ja yhteisö viimein löytyvät, mikään ei voi enää pysäyttää häntä. Isänsä tapaan hän on valmis tekemään vaikeitakin ratkaisuja oikeaksi uskomansa asian takia.
Riikka Pelo0.0 Jokapäiväinen elämämme on Riikka Pelon toinen romaani. Teos kytkeytyy venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan (1892–1941) ja hänen tyttärensä Ariadna Efronin (1912–1975) elämään.
Venäjällä jo nuorena tunnustettu runoilija pakeni tyttärensä kanssa vallankumouksen jaloista voidakseen elää yhdessä miehensä, valkoisen armeijan palveluksessa olleen Sergei Efronin kanssa. Perhe vietti niukkaa elämää ensin Prahan lähiseudun kylissä, missä Tsvetajeva kirjoitti keskeisimmät runoelmansa. Tšekkoslovakiasta perhe päätyi Pariisiin. Siellä isä ja tytär työskentelivät Neuvostoliiton salaiselle poliisille. Koko perhe seurasi lopulta Ariadnaa takaisin Moskovaan. Kotimaassa Stalinin vainot ja lähestyvä toinen maailmansota erottivat heidät pian toisistaan, Ariadnan vankileirille Komiin ja Marinan Tataarian Jelabugaan, maanpakoon omassa maassaan.
Jokapäiväinen elämämme on kertomus yhdestä merkittävimmästä venäläisestä runoilijasta, Marina Tsvetajevasta ja hänen tyttärestään Aljasta. Unohtumaton kuvaus perheestä, jonka Stalinin terrori tuhoaa. Kiihkeä ja järkyttävän kaunis tarina ihmisyydestä, rakkaudesta ja kirjoittamisen ehdottomuudesta.
Ulla-Lena Lundberg0.0 Jää on tarina saaristoseurakuntaan saapuvasta papista, hänen perheestään ja kirkkosaarta ympäröivien kylien ihmisistä – ikiaikaisista salaisuuksista, joita meri ja jää kyläläisten hartioille uskovat.
Eletään sotien jälkeistä aikaa, taistelut ovat loppuneet ja maassa rauha. Saarien muodostamalle paikkakunnalle voi saapua vain veneellä, jos onnistuu postinkuljettajan tai merivartijan läheisyydessä harsimaan reittinsä esiin kavalan saariston läpi. Ja sinne papinperhe haluaa asettua asumaan. He ovat täynnä uskoa tulevaan; pappilassa uhkutaan elämää, iloa ja välittämistä.
Kesällä alueen asukkaat rakentavat terveysasemaa, siltaa ja tulevaisuutta. Silakanpyytäjät tulevat Helsingin markkinoilta taskut omaisuutta pullollaan ja saarilla vallitsee kristillinen vieraanvaraisuus. Mutta talvella jää asettuu eri alueiden ja kirkkosaaren väleihin kuin kivilattia.
Pappilan ulkopuolella, kulkuvesillä ja jäällä, vallitsevat iänikuiset voimat. Sen tietää myös postinkuljettaja, joka näkee enemmän kuin muut. Enemmän kuin kohti pappilan ikkunasta kajastavaa valoa kohti kulkeva pappi. Postinkantaja tietää, että jokaisen rinnassa on jonkin muun kaipaus, ja kaikki mitä kaivataan tulee veneellä.
Lundbergin henkeäsalpaavan kaunis romaani ei päästä otteestaan. Se vangitsee lukijan jään tavoin odotuksen, kaipuun ja vapauden murtumiin.
Rosa Liksom3.3 Itä on itä ja länsi on länsi, on tyttö ja tytöllä on unelma. On Neuvostoliitto, sen kulahtanut ja absurdi todellisuus, lannistetut mutta kekseliäät ihmiset, korruptio ja tyly lähihistoria. On Siperian juna, junassa hytti ja tytön matka-kumppanina venäläinen mies. Ohi vilahtavat toistensa kaltaiset kaupungit ja pystyyn mätänevät tehtaat, kaduilla lainehtivat joet ja myrkytetyt metsät. Tähdet kolisevat jääkuutioina vihreällä taivaalla ja räkäinen kissa naukaisee yössä.
Микко Римминен3.5 Микко Римминен (1975), один из самых талантливых современных финских прозаиков, написал искренний, щемящий роман о дружбе. Эта история, забавная и грустная одновременно, начинается с того, что главная героиня по ошибке звонит в дверь незнакомой квартиры - и, дабы выйти из неловкого положения, притворяется исследователем, проводящим соцопрос. Эта оплошность наводит ее на мысль, как можно преодолеть одиночество, которым насквозь пропитана ее жизнь... Но поиски человеческого тепла оборачиваются для этой чудачки - робкой, отзывчивой, порой наивной женщины, до боли похожей на многих из нас, - неприятностями и тянут за собой череду трагикомических ситуаций.
На русском языке роман издается впервые.
Antti Hyry0.0 Mies muuraa uunia ja miettii elämää. Muuri nousee ja pysyy, tapahtumat tulevat ja menevät.
Meren rannalla mies on rakentanut taloa jo kauan. Nyt pitäisi lämmitystä ja leipien paistamista varten muurata uuni.
”Hän rupesi muistelemaan mallia, uunia Hökän pirtissä. Uuni oli sisältä melkein metrin korkuinen, holvattu tiilistä, peränurkissa liekeille lähdöt. Kun kanavat tulevat uunin päällypuolella eteen ja sivuja alas ja alhaalla kääntyvät takaseinää kohti ja siellä takana uunin keskellä yhtyvät ja kanava nousee ylös ja keskellä uunin päällä tulee eteen ja piippuun, joka lähtee uunin otsalta ylös vesikattoa kohti.”
Tulee kesä. Vaikka uuni valmistuu, rakentaminen jatkuu. On kysymys elämästä, sen jatkuvuudesta, pysyvyydestä ja katoavuudesta. Siitä otteesta elämään, minkä tekeminen voi ihmiselle antaa.
Софи Оксанен3.9 Софи Оксанен - едва ли не самая заметная фигура на поле современной финской литературы. Она молода, однако ее перу уже принадлежат три романа, последний из которых - "Очищение" - переведен на двадцать пять языков, а на родине стал бестселлером и получил семь различных литературных премий, среди которых главная финская награда в области литературы - "Финская премия".
Роман "Очищение" посвящен истории Эстонии во второй половине двадцатого века. Через предвзятый взгляд простой эстонской крестьянки показаны все ужасы репрессивной системы.
Русскому читателю предоставляется уникальная возможность ознакомиться с этим характерным человеческим документом.
Hannu Väisänen0.0 Anteron perhe muuttaa Oulun kasarmilta tavalliselle omakotialueelle. Isä laatii perheelle kymmenen käskyä ja veljekset totuttelevat elämään maailmassa jossa kaikki eivät kuulu sotilasperheisiin. Talvi-iltoina pojat makaavat rinnakkain lumihangessa tuijottamassa ikkunan läpi naapurin televisiota. Typpitehdas räjähtää yöllä ja koko kaupunginosan väki kerääntyy ihmettelemään taivaan outoja värejä. Murrosikä tekee tuloaan, Antero alkaa tajuta itsensä perheestä erilliseksi olennoksi. Ruumis kasvaa ja muuttuu, tuntuu kaipaavan uusia tehtäviä. Antero haaveilee mokkakengistä ja napahousuista, kokee ensimmäiset kaukorakkaudet ja ahdinkotilat tilanteissa joissa hänen odotetaan käyttäytyvän miehen tavoin. Monenkirjavien kokemusten ja tuntojen pyörteestä alkaa selkiintyä myös varsinainen kutsumus: Antero pyrkii ja pääsee Savonlinnan taidelukioon - ja jättää hyvästit kotikaupungilleen Oululle.
Kjell Westö0.0 Komea historiallinen romaani henkii kertomisen iloa ja voimaa - kuvaus modernin ihmisen synnystä, elämänjanon ja elämänpettymyksen tiestä Tarina monen suvun ja sukupolven kohtaloista vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938-1939. Kjell Westö todistaa olevansa ihmiskuvaajana omaa luokkaansa. Hän liikkuu sujuvasti työläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla. Tarinan keskeisiä hahmoja ovat kaasulyhdynsytyttäjä Enok Kajanderin ja hänen vaimonsa Vivanin poika Allu sekä Eccu Widing, jonka isä Jali on harrastevalokuvaaja ja johtajana rautatie-hallituksessa, äiti Atti yläluokan kaunotar, jonka hermot reistailevat. Lucie Lilliehjelm vastustaa aikansa ahtaita moraalisääntöjä, Ivar Grandellin elämää ohjaa aatteen palo. Kjell Westö on tutkinut pääkaupungin ja Suomen historiaa vuosikausia. Tuloksena on ehtymätön tarinoiden aarrearkku. Missä kuljimme kerran on myös rakkaudentunnustus Helsingille
Bo Carpelan0.0 Hieno ja puhutteleva sukutarina osoittaa ainutlaatuista eläytymiskykyä
Mattias Bergmark oli kahdeksanvuotias, kun hän kesällä 1944 tuli perheineen Helsingin pommituksia pakoon suvun vanhaan taloon. Lapsilla oli leikkinsä suuren talon loputtomissa huoneissa, mutta he vaistosivat myös aikuisten hädän ja huolen, kuvittelivat Karjalan kauheudet.
Nyt, viisikymmentäviisi vuotta myöhemmin, Mattias palaa Bergiin ja tapaa velipuolensa Jonaksen, lapsuuden leikkitovereita sekä Sonja Rantalan, johon hän aikanaan oli pikkupojan ehdottomuudella rakastunut. Matka lapsuuden maisemaan herättää vanhassa miehessä kaukaisen sotakesän muistot, joista eräs, silloin viattomalta tuntunut, painaa häntä yhä.
”Olen pyrkinyt kuin pianonvirittäjä kuuntelemaan talon sisäisiä ääniä ja välittämään ne niin selvästi kuin mahdollista kahden kesän valon ja varjojen maisemissa, missä – toivottavasti – myös ei-sanotulla on tärkeä osuutensa”, ensi syksynä 79 vuotta täyttävä Bo Carpelan sanoo.
Хелена Синерво0.0 Talvella 1971 kirjailija Eeva-Liisa Manner katsoo Espanjan-talonsa romahtaneen katon läpi taivaalle. Lattia ja huonekalut ovat sateen, lahonneen puun ja olkien turmelemia. Keskeneräisiä käsikirjoituksia ja käännöksiä lilluu seassa huonokuntoisina.
Raivatessaan tärveltynyttä taloa Eeva-Liisa löytää kirjeitä ja valokuvia, jotka tuovat mieleen vanhoja muistoja. Eeva-Liisa pelkää edelliskesän tapahtumien toistumista, tuolloin Churrianassa järkkyi sekä maa että Manner. Maanjäristys tuhosi talon, kirjailija joutui psykoosiin. Yritettiinkö hänet murhata vai yrittikö hän itsemurhaa?
Runokokoelma Tämä matka (1954) nosti Eeva-Liisa Mannerin maamme kirjailijoiden eturiviin. Helena Sinervon tarkkanäköisessä elämäkertaromaanissa Manner käy läpi ystävyyssuhteitaan, rakkauksiaan, kirjailijuutensa kehittymistä ja suhdetta kustantajaansa.
Runoilijan talossa tavoittaa häkellyttävällä tavalla kirjailijan äänen ja elämäntunnot. Se tuo esiin kirjailijan monet tuskan ja harvat ilon hetket. Kirja käsittelee Mannerin lapsuutta, seksuaalisuulista identiteettiä, rakkauden piinaavuutta ja uskonnollista kaipuuta.
Romaanin yksityinen puhe esittelee tuntemattoman, itseään varjelevan Eeva-Liisa Mannerin kokemuksia, jotka tekivät hänestä sen kirjailijan jona hänet muistetaan.
Pirkko Saisio0.0 Punainen erokirja on hätkähdyttävä romaani 70-luvusta, kiihkeän poliittisesta aikakaudesta, seksuaali-identiteetin ja kirjailijankutsumuksen löytymisestä. Intensiivisyydessään Pirkko Saision teos on ainutlaatuinen.
Кари Хотакайнен3.7 Впервые на русском - крупнейший финский бестселлер последних лет, лауреат премии "Финляндия" и премии Совета скандинавских стран.
Роман Кари Хотанайнена повествует о трагикомических ухищрениях жителя современного Хельсинки, который готов на все, чтобы вернуть жену с ребенком и приобрести собственный дом, и именует себя "бойцом домашнего фронта". И потери с трофеями на этом фронте далеко не всегда воображаемые…
Hannu Raittila0.0 Canal Grandessa suomalainen työryhmä saapuu Venetsiaan pelastamaan palatsit veden tuhoilta. Marrasjärvi onnistuu pelastamaan ainoastaan karnevaaleista pillastuneen aasin. Saraspää menettää sydämensä sihteerille ja kulttuuriasianeuvos Snell kadottaa punaisen langan. Lopussa tulee yllätyksiä, kun projektin näkymätön sihteeri saa puheenvuoron.
Йоханна Синисало3.3 Молодой фотограф по прозвищу Ангел нашел во дворе своего дома странное существо - тролля, к которому он постепенно проникается необъяснимой и неуправляемой любовью.
Роман финской писательницы - это история любви и ненависти, история противостояния человека и природы.
Kristina Carlson0.0 Kuvaus nuoresta ylioppilaasta, joka 1860-luvulla matkustaa etsimään onneaan Venäjän keisarikunnan vihoviimeiseen kolkkaan ja joutuu oudon päällekarkauksen uhriksi. Nuoressa miehessä puhkeaa halu parantua, saada selville päällekarkaaja ja selvittää elämäntarkoitus...
