Pentti Holappa0.0 Pentti Holapan romaani kertoo kahden nuoren miehen intohimoisesta ja raatelevasta ystävyydestä sodanjälkeisinä vuosina. Aistillisen lihasromantiikan ja sävykkään kulttuuriparodian täyttämässä teoksessaan 50-luvun modernistina julkisuuteen tullut kirjailija irtautuu sovinnaisista kaavoista rohkeammin kuin koskaan aikaisemmin.
"Asser Vaho on minun päässäni ja vie siellä kaiken liikenevän tilan eikä tyydy edes siihen. Asser on ekspansiivinen, valloittaja ja kuten kaikki valloittajat hän tunkeutuu uusille alueille hävittämällä kyliä viljelyksiä, tappamalla pahaa-avistamattomia ja syyttömiä ihmisiä. - - Sarvitta ja hampaitta: Olen päättänyt kirjoittaa romaanin Asser Vahosta."
Antti Tuuri0.0 Mestarillisen Pohjanmaa-sarjan huima päätösromaani. Verottajaa Floridaan paennut Erkki Hakala palaa isiensä maille, Euro-Suomeen.
Romaanin tapahtumat keskittyvät yhteen kesäiseen päivään, joka on 19. heinäkuuta 1996.
Tuona päivänä Erkki Hakala ostaa metallialan tehtaan, tapaa sukulaisensa, kuljettaa suvun miehiä nopealla amerikanraudalla ympäri maakuntaa ja eurokäytäntöisiä ravintoloita, käy pankissa pariinkin kertaan, jälkimmäisen kerran alkuyön hämärissä, ja ottaa pahasti yhteen tehtaan entisten omistajien kanssa.
Paljon on Suomessa muuttunut. Erkki Hakala tutustuu läheltä maakunnan käsitykseen Euroopan unionista. Yhä selvemmältä hänestä alkaa myös näyttää, että viime vuosien talousrikollisten rinnalla Floridan kävijöiden synnit olivat pieniä, anteeksi annettavia.
Erkin avovaimo Kaisu lähti vihoissa Floridasta lasta Pohjanmaalle synnyttämään. Nyt Kaisulla on toinenkin lapsi, poika, lapualaisen tekemä. Myös Kaisun kanssa on välit selvitettävä.
Irja Rane0.0 Kolme kiehtovaa tarinaa, kolme eurooppalaista kohtaloa, joita yhdistää Neitsyt Marian ihmeitä tekevä kuva.
Kertomukset muodostavat triptyykin, alttarimaisen kokonaisuuden, kolmiosaisen romaanin. Irja Rane asettuu taitavasti kunkin tarinan ympäristöön ja kirjoittaa kauttaaltaan erittäin kaunista, paikoin lumoavaa kieltä. Filosofinen pohdinta, uskon, tiedon ja etiikan ongelmat, patriarkaalisten ja feminiinisten arvojen törmäys ovat olennaisia, mutta tärkeimpiä ovat kuitenkin itse kertomukset, joiden voima, vimma ja ironia tempaisevat lukijan mukaansa sekä menneeseen että ajattomaan maailmaan.
Ensi osan kehyksenä on 1300-luvun Ranska. Kertoja, Lydia, puhuu tarinaansa kuulustelijoille. Tämä ”nahkurimestari Markin hyvämaineinen leski Lakson kaupungista” on syntipukiksi sopiva: viaton ja hyvä ihminen, itsenäinen ja älykäs nainen. Lydian kohtaloksi koituu Johannes, kuvantekijä, jolle Neitsyt Maria antaa tehtävän. Lydian ja Johanneksen kertomus valottaa paitsi yhteisön jyrkkää kaksinaismoraalia, myös oivasti sen ajan hengellistä tilaa, kirkon ylivalta. Lydian kieli on verevää ja vuolasta, nautittavaa luettavaa.
Toisen tarinan samalta ajalta kertoo sihteeri Bartolomeus, juonittelija ja anekauppias. Hän tilittää elämäänsä, tunnustaa ja paljastaa, miksi kerran Laksoon eksyttyään ei sieltä koskaan pois pääsyt. Vanhan kuolevan miehen ääni vuorottelee nuoremman miehen kyynisen, naisia ja elämää halveksivan kerronnan kanssa. Uskonkiihko, sota ja väkivalta kuuluvat Bartolomeuksen kronikkaan, mutta se syvenee vanhenemisen ja ihmisen kasvamisen traagiseksi tulkinnaksi.
Viimeinen tarina sijoittuu 1930-luvun Saksaan: Rehtori Klein kirjoittaa kirjeitä pojalleen. Elämän keskeneräisyys, yksinäisyys ja suru panevat sanoman polveilemaan, sillä pappismies joutuu kaihtelemaan sekä maailmaa että sisimpänsä totuuksia. Isän kirjeistä kasvaa kuva sotaan valmistautuvan yhteiskunnan jännitteistä, vihasta ja sen kasvusta pienessäkin yhteisössä. Ytimeksi jää kertomuksesta kuitenkin myönteisyys, elämänrakkaus ja vastuu, jota pelottavakaan tulevaisuus ei voi kumota.
Hannu Mäkelä0.0 Eino Leino vietti elämänsä viimeiset päivät ystäviensä Sténien hoivissa Riitahuhdan talossa Nuppulinnassa, lähellä Jokelan asemaa. Pitkän kiertolaiselämän jälkeen runoilija oli saanut rauhallisen levähdyspaikan ja tulevaisuus tuntui valoisammalta: muistelmateos Elämäni kuvakirja oli osoittautunut myyntimenestykseksi ja Leino alkoi sanella sille jatkoksi toista osaa. Muitakin työsuunnitelmia hänellä oli, yhtenä kadonneen Mestari-runokokoelman kirjoittaminen uudelleen. Sairaus kuitenkin voitti. Leino kuoli tammikuun kymmenentenä 1926, 47-vuotiaana.
Hannu Mäkelän Mestari on Eino Leinon omille teksteille ja ajatuksille rakentuva elämäkertaromaani Suomen rakastetuimmasta runoilijasta. Tarina rajoittuu ulkoisilta tapahtumiltaan Leinon viimeisiin päiviin, mutta sisältää Leinon koko elämän.
Kertojana on Leino itse, näkökulma on hänen. Lapsuuden Hövelö, äiti, Hämeenlinnan kouluvuodet, ystävät, naiset, Freya Schoultz, Hella Wuolijoki, Aino Kallas, L. Onerva, matkat Italiaan ja Viroon, runoilijantien käännekohdat – kaikesta elämässään tärkeästä runoilija tekee nyt tiliä yksinäisessä vinttikamarissa.
Eeva Joenpelto0.0 Tuomari Gösta Müller on tunnetusti herrasmies, ihmisenä outo ja etäinen, mutta voimakas. Puutarhuri Martti Tulus, tuomarin vanhin lapsuudenystävä, voisi kertoa hänestä paljonkin, mutta hän ei puhu
Gösta Müller on ollut kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo löytyy kirjaston tiskin takaa. Pari vaikuttaa erityisen yhteensopivalta, hiljaisia ja hienoja ihmisiä molemmat. Mutta jotakin siihen tulee, koska nuori rouva äkkiä mitään selittämättä lähtee miehensä luota ja koko paikkakunnalta. Toinen vaimo, talousopettaja, on kestävämpää rotua.
Tuomari Müller tulee lakimieheksi valmistuttuaan kotikaupunkinsa tärkeimmän pankin johtajaksi. Mutta kun hän ei suostu mukaan kunnallispoliittisiin peleihin, hänet syödään ulos virastaan. Seurakunnan taloustoimistossa hänen virheekseen koituvat kaksi tai kolme hävinnyttä maksutositetta. Ne löytyvät kyllä myöhemmin, mutta silloin Gösta Müller on jo kuollut.
Kertomus alkaa siitä päivästä, jolloin Helsingin Kruununhaassa asuva leskirouva Meeri Müller saa vieraita entiseltä kotipaikaltaan. Kysymys on hänen siellä omistamastaan vähäisestä maa-alueesta, joka ennen ei ole ketään kiinnostanut. Nyt tuo muutaman hehtaarin kokoinen kitukasvuinen nummi on noussut arvoon arvaamattomaan. ”Pojat” ovat piirrelleet siihen suuria suunnitelmia.
Meeri Müller ei myy, kiusallakaan – kaiken sen jälkeen mitä hänen miehelleen on tehty. Mutta tontti on tärkeä, sen järkevä käyttö merkitsee huomattavaa edistystä koko kaupungille.
Alkaa henkien taistelu: suuruudenhullu herraklikki ja ovela, vauras, sisukas vanha nainen. Tuosta kamppailusta ei puutu kyitä, ei katajia, ei kalloja eikä platinaa. Eikä siinä kukaan ole syytön, vaikka siltä näyttäisikin. Uhrit ovat muualla.
Eeva Joenpellon Tuomari Müller, hieno mies on yksi hänen kaikkein komeimmista romaaneistaan. Se on säälimättömän tarkkanäköinen kuvaus nykymaailman järjettömästä menosta, rahan tietä kulkevista ihmisistä. Ja suvusta, jossa isien synnit kostautuvat niin pojille kuin tyttärillekin.
Bo Carpelan0.0 In Urwind, on the face of it a simple tale of a Helsinki antiquarian bookseller whose wife has abandoned him, there is a complex layering of experience, past and present. The telling is more a matter of inner than outer events - intimate, rapt. In the "ur-vind", or primordial attic, are stored not only relics from the story-teller's past, but also memories of the neighbours, friends and relations who inhabited the apartment house in which he was brought up. The "ur-vind" is also the cosmic wind, blowing from beyond the reassuring walls of houses and apartments. And it is the story-teller's name Daniel Urwind, in whom is focused a wealth of literary and artistic allusions and antecedents that include the Merz-Bau of Kurt Schwitters, the paintings of Cezanne and the fiction of Kafka.
Markku Envall0.0 Omaperäisen ajattelijan kolmas aforismikokoelma.
Samurai nukkuu uudistaa lajinsa keinoja ja rakenteita. Liikkuva muoto yhdistyy teoksessa sanonnan tarkkuuteen ja sisällön syvällisyyteen. Envall muotoilee taitavasti tyylilajejaan. Hän kirjoittaa älykkäästi olematta kerskaileva.
Samalla kun Samurai nukkuu sepittää uudelleen kristinuskon luomiskertomusta, se elää voimakkaasti nykyajassa ja tarkastelee kriittisesti tulevaisuutta. Envall tutkii mielen mekanismeja ja yksityisen ihmisen vapauden rajoja. Kirjailijan tehtäväkseen hän kokee ravistella uskontojen ja sosiaalisten sidonnaisuuksien synnyttämiä itsestäänselvyyksiä.
Helvi Hämäläinen0.0 ”Olen tässä kokoelmassani Sukupolveni unta tuonut esiin asioita, jotka ovat polttaneet sydäntäni: inhimillisyysnäkökulman, jota voidaan pitää jopa vääränä, suhteeni oman historiamme tapahtumiin, luontoa kohtaan osoitetun armottomuuden. Kirjalijaa saattaa kiduttaa sydämen ujous – halu runon piilokuvaan, tässä kokoelmassa olen kieltänyt tuon suojan itseltäni”, Helvi Hämäläinen on kirjoittanut kokoelmastaan.
Sirkka Turkka0.0 Ja maailma seisoi yhdellä jalalla kuin kurki,
kun emo synnytti minut, tiikerin,
jolla hulluus istuu päässä,
niin villin villisian,
gepardin tuulta nopeamman, niin tuuliseen aikaan.
Se vain synnytti ja synnytti,
kunnes vihdoin synnyin
silmin tätä maailmaa katsomaan.
Эрно Паасилинна0.0 Yksinäisyys ja uhma sisältää esseitä kirjallisuudesta, yksitoista kirjoitusta siitä, miten kirjailija kohtaa maailman. Ja miten maailma kirjailijan.
'Lyhyt oppikirja' käsittelee yleisiä totuuksia, hahmottelee niitä rajoja ja aitauksia, joissa kirjailijan on toimittava; myös niitä, jotka hän itselleen muodostaa. Paasilinna pohtii totuudellisen kirjoittamisen vaikeutta ja mahdollisuutta; kustantajan asemaa, kirjallisuuden opettamista. Hän näkee kirjailijan neljä erilaista suhtautumista valtaan: haastajan, yhteistoimintamiehen, vaikenijan ja veijarin.
Teoksen toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden hinnalla.
