Rosa Liksom3.3 Itä on itä ja länsi on länsi, on tyttö ja tytöllä on unelma. On Neuvostoliitto, sen kulahtanut ja absurdi todellisuus, lannistetut mutta kekseliäät ihmiset, korruptio ja tyly lähihistoria. On Siperian juna, junassa hytti ja tytön matka-kumppanina venäläinen mies. Ohi vilahtavat toistensa kaltaiset kaupungit ja pystyyn mätänevät tehtaat, kaduilla lainehtivat joet ja myrkytetyt metsät. Tähdet kolisevat jääkuutioina vihreällä taivaalla ja räkäinen kissa naukaisee yössä.
Kristina Carlson0.0 Vangitseva kuvaus omalaatuisesta suomalaisesta tiedemiehestä 1890-luvun Pariisissa. Voiko tiedemies olla kuin taiteilija? Vai unohtaako jälkimaailma ne, jotka olivat väärässä?
Vanha kasvitieteilijä William N., etevä mutta näkemystensä vuoksi tutkimuksen valtalinjasta erkaantunut mies, elää yksinäistä elämäänsä Pariisissa. Hän tutkii jäkälänäytteitä ja yrittää kirjoittaa tieteellisen suurteoksensa toista osaa, vaikka terveys reistailee. Kaupungilla kävellessään hän näkee jos jonkinlaista huomauttamisen aihetta pariisilaisten elämästä. Hänen muistojaan hallitsevat eräät päähänpinttymät, joihin hän palaa kerran toisensa jälkeen. Kasvitieteilijän sapekkaista jupinoista kasvaa taitava tutkielma syrjäytyvän mutta vakaumuksistaan loppuun asti kiinni pitävän ihmisen mielenmaisemasta.
Eeva-Kaarina Aronen0.0 Helsinkiläisessä hylätyssä varastohallissa on meneillään harvinainen ensi-ilta. Tarina marraskuisesta päivästä vuonna 1935 Kaivopuistossa Kalliolinnantiellä on vuosikymmenien työn jälkeen valmistunut elokuvaksi. Tekijä, talon pohjakerroksen salaperäinen asukki, esittää yleisölle filmikertomuksensa päivän kulusta, joka huipentuu hienoihin illallisiin ja musertaa hänen elämänsä.
Päivän mittaan filmillä kulkee talon huoneiden läpi poliitikkoja, kenraaleita, palvelusväkeä, näyttelijöitä, kuuluisa laulajatar, ja myös kuokkavieras koinsyömässä soopeliturkissaan. Elokuvantekijä ottaa itse tuon tuostakin puheenvuoron, sillä hän on tapahtumien ainoa elossa oleva todistaja.
Tekijän pakkomielle on ollut yläkerrassa asuva talon vuokralainen, soramarsalkka Carl Gustaf Mannerheim ja hänen keski-ikäinen tyttärensä Sophie. Yläkerta on hänen ja pohjakerroksen muiden asukkaiden uteliaisuuden, toiveiden ja unelmien kohde. Sen lattian alla keittiössä ja palvelusväen huoneissa elää toinen, tuntematon todellisuus.
Jenni Linturi0.0 Jotkut sanovat, että kun tipahtaa korkealta, koko elämä vilahtaa silmien edestä.
Kun 79-vuotias Antti Vallas putoaa katolta, hänen silmiensä edestä ei vilahda mitään. Silloin palvelusvuodet vapaaehtoisena natsi-Saksan Waffen SS:ssä lävistävät nykyisyyden.
Siinä ne taas ovat, yhtenä pyörteenä kaikki ne muistot ja ihmiset, joista ei pääse eroon, jotka ovat kai aina olleet läsnä. Takaisin palaavat rintamalta tutut Erkit - Laitinen, Luttinen ja Kiviperä - ja yritykset elää sodan jälkeen normaalia elämää. Puhumattakaan itse sodasta, lähdön idealismista ja karmeuksista, jotka eivät tapahdu yksinomaan taistelussa.
Jenni Linturin esikoisteos ei ole aivan tyypillinen sotakirja. Toisessa maailmansodassa Suomesta Saksaan lähteneistä joukoista ja sodasta palanneiden muistojen riivaamasta elämästä kertova isänmaan tähden ravistelee sankarimyyttejä ja näyttää ihmiset sellaisina kuin he ovat lähes mahdottomissa olosuhteissa.
Kumpi on järkyttävämpää, kammottavat teot vai niiden elinikäinen taakka?
Henkeäsalpaavalla kielellä ja taidokkaalla kerronnalla Linturi näyttää lukijalle, kuinka sodasta ei aina palaa, ei vaikka jäisi henkiin.
Laura Gustafsson0.0 Huora, neitsyt, äiti, madonna vai Cher? Suppeahko valikoima. Huorasatu kertoo totuuden naisen esihistoriasta, klitoriksen mysteeristä ja naisvankilan jännittävästä arjesta sekä siitä, mitä todella tapahtuu tyttöjen makuuhuoneissa. Teos pureutuu rujon runollisesti jumaluuteen, eläimellisyyteen ja ihmisyyteen, naisten ja miesten väliseen ristiriitaan, sopivan pukeutumisen ongelmallisuuteen, väkivallan välttämättömyyteen, seksin pohjattomaan hämmentävyyteen, rahaan ja rahattomuuteen sekä tietysti lihaan, kaikissa ilmenemismuodoissaan.
Kirja näyttää keskisormea kaikkien niiden puolesta, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti lajin, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai sosiaalisen statuksen vuoksi.
Huorasatu on tekijänsä mukaan vähän kuin Raamattu. Vain lyhyempi.
Laila Hirvisaari0.0 Loisteliaan hovin keskus, vaimo, äiti, rakastettu – Venäjän keisarinna Katariina II Suuri tekee tiliä kiihkeästä elämästään
Onnettomuus on pakottanut keisarinnan vuoteeseen, aikaa ei ehkä ole enää paljon. Menneisyydessä on paljon selvitettävää. Mutta joidenkin asioiden muistaminen tekee kipeää!
"Ei kukaan kysynyt, halusinko mennä naimisiin suuriruhtinas Pietarin kanssa! Halusinko ylipäätänsä mennä neljätoistavuotiaana naimisiin kenenkään kanssa! Ei kukaan kysynyt, haluanko vaihtaa uudeksi kotimaakseni Venäjän, tämän mystisen maan, jonka ihmisistä ja tavoista en tiennyt mitään."
Uskomaton tahdonvoima nosti saksalaisen prinsessan lopulta
Venäjän itsevaltiaaksi, mutta mikä oli hinta? Hän joutui luopumaan
perheestään, nimestään, uskonnostaan ja yksityisyydestään, häntä
tarkkailtiin koko ajan. Hääseremoniat olivat loisteliaat, mutta
sulhanen, tuolloin kuusitoistavuotias suuriruhtinas Pietari, tuotti
puolisolleen jatkuvasti pettymyksiä. Nuoren vaimon tärkein tehtävä
oli tuottaa valtakunnalle kruununperillinen, mutta sitä saatiin
odottaa.
Laila Hirvisaari tempaa lukijan mukaan hovin juonitteluihin ja ylellisiin juhliin, mutta kuvaa koskettavasti myös niitä tuntoja, jotka ovat kaikille naisille yhteisiä aikakaudesta riippumatta.
